Ei oltu pitkään aikaan käyty uimahallissa ja tuttu uimahalli oli kiinni. Uudessa uimahallissa kuopus halusi ensin epäluuloisena kahluualtaaseen kävelemään. Viitisentoista minuttia kahluuallasta mittailtuaan suostui porealtaaseen. Sitten takaisin kahluualtaaseen, ei missään nimessä lastenaltaaseen! Sitten kun uintiaika oli melkein jo lopussa, uskaltautui kokeilemaan lastenallasta ja tykkäsi. Ja sitten ei olisikaan halunnut lähteä pois, kun tuli lähdön aika.
Eilen oltiin rannalla. Hiekka oli epäilyttävää, samoin meri. Hiekkakakut oli nounou. Mutta hyvin onnelliselta se silti näytti. Tiiraili lintuja ja hymyili. Söi eväät hyvällä ruokahalulla. Ja halusi käpertyä äidin viereen lepäämään.
Ihan hienoa laatuaikaa tämä kahdenkeskinen loma. Jokseenkin tehokasta kärsivällisyysharjoittelua vain itselle, kun olen niin kärsimätön ja heti poikki ja pinoon -tyyppinen. Pitää oikein hakemalla hakea se zen-tila ja venyä vielä sittenkin kun on jo ratkeamassa. On se hassua, miten erilaisia luonteita samaankin perheeseen mahtuu! :)
 |
| Verkkaista tuumailua |
Ihan hienoa laatuaikaa tämä kahdenkeskinen loma. Jokseenkin tehokasta kärsivällisyysharjoittelua vain itselle, kun olen niin kärsimätön ja heti poikki ja pinoon -tyyppinen. Pitää oikein hakemalla hakea se zen-tila ja venyä vielä sittenkin kun on jo ratkeamassa. On se hassua, miten erilaisia luonteita samaankin perheeseen mahtuu! :)
Kuulostaa lupaavalta, mulla on lapsen ja minun kahdenkeskinen loma vielä edessäpäin. Hii! Mä tajusin, etten tiedä, onko meillä erilainen temperamentti vai ei. Täten epäilen, että ei ole, koska muun olisin varmaan jo huomannut.
VastaaPoistaMeillä on naiset samasta puusta ja miehet siitä toisesta. Se näkyy. Juuri näissä kärsivällisyys- tai kärsimättömyysharjoituksissa puolin ja toisin.
VastaaPoistaOn ollut silmiäavaavaa tajuta, että näilläkin nyansseilla on merkitystä ja naketteja ei voi kohdella samoin, kasvattaa samoin (tai siis periaatteessa, mutta ne konstit) ja ennen kaikkea pitää juurikin nyväksyä, että asiat tapahtuvat luontevasti erilaisessa tempossa.
Vielä kun ne naketit oppisi, että meitä aikuisiakin voi kohdella eri tavoin..
Liina: Joo, todennäköisesti. :) Esikoisen kanssa tuskailin vaan sen hyperiutta aina, se kun on lapsi ja vähän vauhdikkaampi versio mun temperamentista. ;)
VastaaPoistaRouva Ruuhka: Miten teillä sujuu kärsivällisyys- ja kåärsimättömyysharjoitukset noin niinkuin yleisesti? Olen nyt huomannut edelleen lomayh:na tällä viikolla kahta eri temperamenttista paimentaessani, että omg kun pinna paukahtelee sitten esikoiseen, joka intokiljunnoillaan esim. uimassa saa pienen jo valmiiksi hitaastilämpiävän pelkäämään jotain asiaa x, kun se luulee, että isosisko kiljuu pelkoaan, vaikka oikeasti intoaan. Että toisen suuntaan pitää olla vaan sillai muuten vaan kärsivällinen ja toisen suuntaan kun pitää sanoa sata kertaa samoista asioista. "Älä kilju! Rauhassa! Rauhassa! Rauhassa!" Hmm, ehkä vois nauhottaa ton rauhassa ja soittaa vaikka puhelimesta jotenkin...