Aikakone

Satu heitti Puutalobabyn haasteella. Ideana siis palata tiettyihin hetkiin menneisyydessä, ja vastata seuraaviin kysymyksiin:

1. Millainen olet ollut noina vuosina, noina aikoina?
2. Mitä olet ajatellut?
3. Millainen on ollut elämäsi?
4. Miltä olet näyttänyt?

Ajankohtina elokuu 1999, huhtikuu 2003, maaliskuu 2009, 18.9.2009 ja 17.7.2010.

Olipahan muuten homma etsiä noin vanhoja kuvia! Osa kuvista on kännykkäkameralla napsaistu paperikuvista.

Elokuu 1999

Olin tavannut silloisen kihlattuni, nykyisen ex-mieheni noin vuosi sitten. Muutettiin kahden kuukauden tuntemisen jälkeen yhteen mun asuntoon ja siitä sitten isompaan kolmioon, joka rempattiin kokonaan. Opettelin vielä tuntemaan uutta asuinaluetta, asuin ensimmäistä kertaa ikinä muualla kuin Helsingissä. 

Keväällä olin "valmistunut" vuoden kestävästä toimittajaopistosta ja nyt olin syyskuussa aloittamassa opiskelut yliopistolla. Olinkohan jo tässä vaiheessa käynyt aloitusinfossa järkyttymässä sitä pitkähiuksisten miesten määrää tiedekunnassa... (Arvaakohan tosta, mikä ala on kyseessä? ;)) En ollut yhtään varma, onko ns. mun ala, mutta ex-mieheni ja ex-anoppini saivat minut ylipuhuttua. Jännitin opiskelujen alkamista.

Olin mielestäni vähän liian lihava ja harmittelin lihasten menetystä kun olin pari vuotta aiemmin lopettanut yleisurheilun. Hiukset etsivät väriään.

Nassu. Tuskin kukaan enää tunnistaa. :D

Pientä pintaremonttia. ;)

Huhtikuu 2003

Tässä välissä oltiin myyty ex-miehen kanssa se ensimmäinen yhteinen kolmio ja muutettu vuodeksi mun vanhempien luokse odottamaan meidän uuden kodin valmistumista. Juuri ennen asunnon valmistumista oli polttarit ja mursin selkäni. Muutto oli tuskainen, en saanut kantaa mitään, ja yritin anella ex-miestä, kavereita ja siskoa tyhjentämään "vielä yhden muuttolaatikon". Mun sisäinen frendien Monica kärsi, kun asunto hohti uutuuttaan ja pursuili täysiä muuttolaatikoita! 

Vähän muuton jälkeen mentiin naimisiin, istuin häissä kahden ison tyynyn avustuksella murtuneella selällä (ehkä tän olisi voinut ottaa enteenä siitä, että ei ehkä kandee mennä naimisiin ;D). Jouduttiin perumaan häämatka, koska en pystynyt istumaan edes paria tuntia putkeen. 

Olin ekaa kertaa "äiti", meille oli vuotta tai paria aikaisemmin (iik, en muista!) tullut pieni borderterrierinpentu. <3

Mamman "vauva"

Olin valmistunut ja vakituisessa työssä. Kaikki oli hyvin vakiintunutta ja selkeää ikäänkuin, mutta mua ahdisti. Mulla taisi olla tässä kohtaa tai viimeistään kesällä iso parisuhdekriisi. Sellainen ollakko vai eikö olla. Mietin myös ns. uravalintaani, että onko se sitten oikea. Selkä askarrutti, että paraneeko se koskaan kokonaan.

Mulla taisi olla puolipitkät hiukset, vai olinkohan jo tässä vaiheessa leikkauttanut ne lyhyeksi poikatukaksi? Siellä ensimmäisessä kolmiossa asuessani kävin pitkään samalla kampaajalla siinä kodin lähellä, mutta nyt kävin vaihtelun vuoksi jossain poshissa helsinkiläiskampaamossa ja annoin vapaat kädet. :D 

Mökillä jo vähän isomman "vauvan" kanssa. Huomatkaa vihamielinen teiniangstiasento ja -ilme!

Maaliskuu 2009

Tässä välissä tapahtui ihan kauheasti kaikkea. Olin toipunut parisuhdekriisistäni ja jatkanut ex-miehen kanssa yhdessäoloa. Oltiin rempattu asunnon ullakkokerros asuinkäyttöön. Kovasti odotettu esikoinen oli syntynyt 2005 ja sitä oli seurannut elämäni rankin jakso, josta olin jo toipunut. Oltiin muutettu 2006 isompaan paritaloon ja erottu 2007 esikoisen ollessa 2,5-vuotias. Olin ensin muuttanut esikoisen kanssa kahdestaan pieneen kolmioon ja siitä sitten noin vuotta myöhemmin rivariin nykyisen mieheni kanssa.

Tässä kohtaa elämääni olin siis 4-vuotiaan tytön äiti, eronnut tytön isästä ja uudessa avoliitossa. Varsin tyytyväinen elämääni uusperhekipuiluja lukuunottamatta. Muistaakseni esikoisella oli aika voimakas neljän vuoden uhma. Lapsenkasvatukselliset ja ero- ja uusperheen toimintaan liittyvät asiat askarrutti. Pohdin, millainen aika- ja asumisjärjestely olisi esikoisen kannalta paras. 

Mies jonotti selkäleikkaukseen ja minä odotin keittiöremonttia. Ne osui sitten melkein päällekkäin. :/ Rakastin uutta keittiötä (!!!) mutta samalla oli tosi syyllinen olo, että mullistuksia inhoava mies joutui viettämään toipilasaikansa uudessa keittiössä kokkaillen. 

Elämäni kolmas keittiöremontti. Tuskin viimeinen. :)

Koirattomuus ahdisti, koira oli jouduttu lopettamaan tosi yllättäen sydänkasvaimen takia edellisen vuoden maaliskuussa. Olin ihan rikki siitä, meidän edellinen koira oli kuin mun ajatus, tiedettiin aina toisistamme, missä mentiin. Liikkis tämä nykyinenkin on ja rakas, totta kai, mutta en usko, että koskaan voi mihinkään toiseen koiraan mulla olla niin jotenkin, noh, sellainen sielunkumppanuus. Etsittiin uutta koiraa, mutta borderterrierin pentuja oli huonosti saatavilla ja pari pentuetta, joita odotettiin jäi tulematta kokonaan. Samalla jännitin, miten uuden koiran kanssa menisi, kun se edellinen oli tosiaan niin unelma.

Mulla oli puolipitkät hiukset. Kävin yleensä ihan vaan lähikampaamossa, enkä ollut koskaan tytyväinen lopputulokseen. Silti menin aina uudestaan. :D Kunnes sitten taas repäisin ja kävin jossain toisessa posh-kampaamossa, jossa hiusteni luonnollinen kihara löydettiin ja hiuksia vaan vähän "värihuuhdeltiin". Rutistelin ohjeiden mukaan muotovaahtoa kosteisiin hiuksiin, mutta en ikinä saanut niitä näyttämään samalta kuin kampaaja. (Shock! ;D)

Tässä nyt se posh-hiusmalli itse rypisteltunä. Ja omg kun olin hoikka!

Ensimmäistä kertaa sitten yleisurheilun lopettamisen olin alkanut lenkkeillä säännöllisesti ja olin vähän kiinteytynyt ja pudottanut painoa. Silti olin edelleen mielestäni taas sen pari kiloa liian lihava (story of my life!).

18.9.2009

Tässä vaiheessa aloin olla jo kaiken nähnyt oman alani ammattilainen. Olin lakannut haihattelemasta muita aloja. Paitsi silloin, kun iski ns. floristipäivä. Eli päivä, jona oma ala tökkii ihan kybällä ja houkutus seurata erään entisen työkaverin jalanjälkiä floristiksi on suuri! 
Työskentelin ensimmäistä kertaa konsulttina ja konsulttina toimiminen oli pienoinen järkytys. Oli monta floristipäivää. ;) Tuskailin konsulttibisneksen outoksien kanssa. 

Kotona olin onnellinen siitä, että meillä oli uusi borderterrieri. Tämä uusi oli varsinainen tuholainen entiseen verrattuna. :D Ensimmäinen koira söi pentuna tasan yhdet kengät, ovelasti sisäpuolelta. Tämä uusi teki sitten esim. tällaisia jäyniä:

Lapaset ja hatut sai kyytiä 

Möys kirjat maistui!

Tämä oli ihan paras! :D Emme vieläkään tiedä, miten voi pieni koira saada penkin käännettyä nurin ja ihan toiselle puolelle huonetta!

17.7.2010

Olin päässyt yli "ei ikinä enää lisää lapsia"-vaiheestani ja olin tukevasti raskaana. Vartaloni alkoi  muistuttaa sitä muumimuotoa, johon se nykyään tuntuu pysyvästi muokkautuneen. :/ Kesä oli ihan superhelteinen, olin ihan tuskissani ison mahani kanssa. Odotin kärsimättömänä syksyä ja vauvan syntymää.

Karvainen vauva oppii uimaan

Vauvanvaatteita pikkuiselle

Kesän alussa oltiin käyty Kreikassa tapaamassa miehen vanhempia. Hyvä tutustua tuleviin appivanhempiin siinä vaiheessa, kun ollaan jo naimisissa ja pulla uunissa. ;) Matka oli tosi ihana ja rentouttava, appivanhemmat tosi mukavia ja mulla oli suuria vaikeuksia palata arkeen sen jälkeen. 

Veneellä Kreikan meressä

Luin ahkerasti esikoisen kanssa kaikenlaisia pikkusisko-, pikkuveli- ja vauvakirjoja. Naurettiin yhdessä aina kohdalle, jossa vauva tanssi isosiskon masun päällä yöllä. Enteellistä. ;D

***