Nyt on päässyt käymään sillä tavalla, että urheilemisesta, tai siis hölkkäilystä on tullut mulle ihan must juttu. Sellainen henkireikä. Kliseistä, totta vie, mutta minkäs teet!
Eilen oli pakko päästä tuulettamaan päätä vielä illalla myöhään työpäivän ja Reiman Outletin avajaisten jälkeen (raporttia ehkä myöhemmin, stay tuned!).
 |
| Kuva siltä valoisammalta hiekkatiepätkältä, pimeällä pätkällä en tod. pysähtynyt kuvaamaan :D |
Muuten oikein hyvä ajatus, mutta ne pimeät hiekkapolut... Kuuntelin Lana Del Reyn jotain oikein sellaista kauhuleffamaista ulinabiisiä kun metsäisimmällä synkän kuusimetsän osuudella (!!!) juuri ollessani erään katulampun kohdalla siitä lampusta sammui valo! Melkein kiljaisin ja ampaisin sähköjäniksenä kovaan juoksuun. Juoksin sitten keuhkot pihisten koko kuusimetsäosuuden, että sellainen pakkointervallitreeni tällä kertaa...
 |
| Pelottava mörrimöykkykivi |
Jatkossa sitten iltalenkit pelkillä tieosuuksilla asfaltilla, luulen ma. ;)
Otsalamppu! Minä tilasin jo omani. Se on pinkki, mikä on järkevää, koska pimeässähän värit näkyvät kivasti.
VastaaPoistaJoo, mullakin on jo kyllä, koska Claes Ohlsonin kassajonon viereen oli strategisesti sijoiteltu sellaisia. ;) En ole kyllä vielä käyttänyt, ja pimeä kuusimetsä on siellä sivuilla, täytyisi olla joku sellainen sivuvalonheittimellinen malli, hmm... :D
VastaaPoista